Anu Raitio-Huopaniemi

Anu Raitio-Huopaniemi

Viisi myyttiä kääntämisestä ja kuinka ne murskataan

kääntäjä ja kääntäminen

Kääntäjinä ja käännösmaailmassa työskentelevinä törmäämme usein tiettyihin ennakkokäsityksiin kääntämisestä. Otetaanpa niistä viisi mielestäni yleisintä suurennuslasin alle!

  1. Kuka tahansa osaa kääntää

Noh, tuota. Kaikilla meillä on äidinkieli ja useimmat osaavat jotain toistakin kieltä, mutta se yksinään ei tee kenestäkään kääntäjää. Toki, jos nyt hiuksia lähdetään halkomaan, kaikki kielitaitoiset osaavat kääntää jotenkin. Samalla lailla kuin kaikki osaavat vähän piirtää, vähän juosta, vähän rakentaa ja niin edelleen. Ammattikääntäjän pitää kuitenkin paitsi tuntea lähde- ja kohdekieli ja niiden kulttuuriympäristö perin pohjin ja osata paitsi kääntää, myös pystyä arvioimaan esimerkiksi käännöstarvetta, käännöksen käyttötarkoitusta, kohderyhmää, työkalujen käyttöä, kontekstia, viitemateriaalia ja muita lähteitä. Mitä vähemmän ihminen on kääntänyt, sitä kärjekkäämpiä mielipiteitä hänellä usein on kääntämisen helppoudesta. Muutaman kerran kääntämistä kokeiltuaan voi todeta, että siihen todellakin tarvitsee osaamista.

Kääntäjäksi voi opiskella yliopistossa. Kääntäjä ei kuitenkaan ole suojattu ammattinimike kuten vaikka lääkäri tai juristi, joten kuka tahansa voi halutessaan esiintyä kääntäjänä ja tarjota käännöspalvelua. Käännöskumppania valitessa kannattaakin muistaa, että vakiintuneet ja luotettavan oloiset palveluntarjoajat yleensä ovatkin hyviä ja luotettavia.

  1. Hyvä kääntäjä on täydellinen kääntäjä

Kääntäjä on ihminen, joka toisinaan tekee virheitä tai jonka ratkaisuista joku toinen saattaa olla eri mieltä. Kuten kaikissa muissakin ammateissa, täydellistä yksilöä tai suoritusta on vaikea löytää, mutta oikein taitavia kääntäjiä ja oikein hyviä käännöksiä on paljon. Samalle tekstille voi olla myös useita vaihtoehtoisia käännösratkaisuja, jotka ovat kaikki yhtä oikein. Siispä ei kannata ajatella niin, että vain käännös, josta ei tarvitse muuttaa yhtään mitään, olisi onnistunut. Välillä erinomaisen taitavallekin kääntäjälle voi sattua moka, ja se on ihan inhimillistä. Onneksi käännösalalla on käytössä paljon työkaluja, joilla inhimillisiä virheitä saadaan napattua kiinni ennen käännöksen valmistumista.

  1. Kone korvaa ihmisen

Viimeisimmän tiedon mukaan kone ei ole vieläkään korvannut ihmistä. Ihmiskääntäjille on siis jatkossakin kysyntää. Vakavasti puhuen: konekääntimet ovat viime vuosina kehittyneet paljon ja ovatkin monenlaisissa käännöksissä hyödyllisiä. Kaikkeen ne eivät silti vielä pysty. Toisinaan konekääntimet tuottavat hyvinkin fiksun näköistä käännöstä, jossa kuitenkin on vakavia asiavirheitä. Konekääntimet ovat oppineet tuottamaan rakenteeltaan paljon aiempaa sujuvampaa kieltä, ja nykyään niiden tuottamat virheetkin ovat usein sellaisia, joiden löytämiseen tarvitaan tekstin huolellista läpikäyntiä ja käännöksen vertailua lähdetekstiin. Suosittelemmekin mielellämme konekääntimien käyttöä tietynlaisille teksteille tai projekteille. Samoin suosittelemme näihin projekteihin aina vielä ihmisen tekemää lopputarkastusta. Luoviin tai yrityksille kriittisiin käännöksiin ihminen on ylivoimaisesti paras tekijä.

  1. Kääntäminen on helppoa, joten siitä ei kannata maksaa paljon

Palataanpa hetkeksi kohdassa 1 lueteltuihin ammattimaisen kääntämisen ominaispiirteisiin. Kärjistetysti sanottuna kääntäminen on helppoa silloin kun sen osaa. Osaaminen karttuu koulutuksen ja kokemuksen myötä. Kokenut kääntäjä tietää, mitä tekee, ja tuottaa laadukasta jälkeä ja perusteltuja käännösratkaisuja, joita harvoin täytyy enää korjailla. Tällaisesta palvelusta kannattaa ja täytyy maksaa kunnolla. Kukaan ei myöskään osaa kääntää kaikkia kieliä tai kaikkia mahdollisia tekstejä, vaan kääntäjät erikoistuvat tiettyihin kieliin ja tiettyihin erikoisaloihin, joissa heidän osaamisensa voi olla hyvinkin syvää. Joskus kääntäjä on alanvaihtaja, ja esimerkiksi kääntäjällä, joka on aiemmalta ammatiltaan sairaanhoitaja, on mitä parhaimmat edellytykset kääntää lääke- ja hoitotieteellisiä tekstejä.

Usein ajatellaan myös konekääntimien tekevän kääntämisestä lähes ilmaista, koska saahan Googlestakin ilmaisia käännöksiä. En suosittele kenellekään ilmaisten konekääntimien käyttämistä luottamuksellista tietoa sisältävien tai muuten ns. vakavasti otettavien tekstien kääntämiseen. Jos on tarpeen saada tietää, mistä jossakin ei-luottamuksellisessa perustekstissä on suurin piirtein kyse, ilmaiset konekääntimet ovat ihan sopiva työkalu. Siihen todella on syynsä, että hyvästä käännöksestä kannattaa maksaa.

  1. Hyvä sanakirja riittää

Edelleen käymme kohdassa 1 vilkaisemassa, minkälaisia asioita kääntäjän ammatissa tarvitaan. Jonkinlainen sanakirja voi olla yksi niistä. Sanakirjat ovat nykyään lähes poikkeuksetta sähköisiä palveluja, joissa on myös termipankkimaisia piirteitä, eli sanastoa voi lajitella aihepiireittäin tai vaikka sanojen keskinäiseen hierarkiaan perustuen. Ennen internetiä sanakirja todella saattoi olla kääntäjän tärkein apuväline. Internet räjäytti käytettävissä olevan apumateriaalin määrän: kääntäjällä on käytössään valtavat määrät sähköisiä sanastoja, eri alojen apumateriaaleja eri verkkosivuilla ja ‑palveluissa, vertaisryhmiä ja muita tiedonhankintakanavia. Ammattikääntäjä tuntee ne ja osaa myös harrastaa lähdekritiikkiä. Nykyään tulee hallita myös käännösohjelmien ja muiden mahdollisten ohjelmistojen kuten taitto-ohjelmien käyttö, olla asiakkaan tavoitettavissa sovitusti, hallita omia projektejaan ja seurata omien erikoistumisalojensa kehitystä. Eli ihan sanakirjalla ei pärjää, mutta jostainhan se toki on lähdettävä.

Nyt on myyttejä murskattu niin että pöllysi. Oletko samaa mieltä kanssani? Jos ammattikääntäjien palvelu kiinnostaa, ota yhteyttä ja jutellaan lisää.