Anu Raitio-Huopaniemi

Anu Raitio-Huopaniemi

Tunnetko halloweenin historiaa?

kielen kehitys, vinkit

Naamiaisasuista, kurpitsoista ja kummituksista tunnettua syksyistä halloween-juhlaa vietetään Suomessa yleensä lokakuun viimeisenä päivänä. Nimensä juhla on saanut englannin sanoista All Hallows’ Eve (kaikkien pyhien aatto), joka on aikojen kuluessa lyhentynyt muotoon halloween. Halloweenin juurien uskotaan yltävän kauas muinaisten kelttien samhain-juhlaperinteeseen (noin 900–800 eaa.).

Halloween vai pyhäinpäivä?

Halloween osuu samaan aikaan kuin pyhäinpäivä, joka on kristillinen pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivä. Kuolleiden muistamisen juhlan alkuperä on niinkin kaukana kuin 300-luvun Syyriassa. Suomessa halloween ei ole virallinen juhlapyhä eikä sitä siis löydy kalentereistakaan, toisin kuin pyhäinpäivä. Monien maiden kirkot pitävät halloweenia liian pakanallisena juhlana ja suhtautuvat siihen kielteisesti. Amerikkalainen halloweenin vietto on Suomessa suhteellisen tuore asia, ja mielipiteet siitä jakautuvat meilläkin varsinkin vanhemman ja nuoremman väen kesken. Monet ovat omaksuneet tavan juhlia halloweenia nimenomaan mukavana naamiaisjuhlana keskellä pimeää syksyä, kun taas hartaaseen pyhäinpäivän viettoon tottunut väki keskittyy mieluummin heille tuttuun perinteeseen. Miksei voisi viettää molempia?

Keltit viettivät aikoinaan samhain-juhlaa lokakuun lopulla sadonkorjuun ja kesän päättymisen kunniaksi. Juhla merkitsi samalla pimeän talvikauden alkua, ja keltit uskoivat, että tuonpuoleisen olennoilla oli juuri tuolloin ovi auki elävien maailmaan. Uskomusten mukaan tuonpuoleisen ja elävien maailman rajat katosivat syksyllä luonnon kuihtuessa ja kuollessa, joten henget pääsivät vapaasti vaeltamaan maailmojen välillä. Pitääkseen henget loitolla keltit käyttivät juureksia lyhtyinä, tekivät erilaisia taikoja ja pukeutuivat valeasuihin.

Suomessakin on muinaisista ajoista lähtien vietetty sadonkorjuun päätteeksi sadonkorjuujuhlaa, kekriä. Kekrille ei ole ollut varsinaista omaa päivää, vaan sitä on vietetty syystöiden valmistumisen mukaan syyskuun lopun ja marraskuun alun välillä. Kekri ja pyhäinpäivä osuivat sen verran lähelle toisiaan, että ajan myötä ne samastuivat toisiinsa, ja pyhäinpäivääkin alettiin sanoa kekriksi.

Yhdysvaltoihin halloween-perinne rantautui kelttien jälkeläisten, irlantilaisten siirtolaisten, mukana 1800-luvulla, ja 1900-luvulla siitä tuli suosittu juhla kurpitsoineen ja karkki vai kepponen -kierroksineen. Tuttua halloween-teemaa ovat myös noidat, kummitukset, vampyyrit ja mustat kissat. Monet nykypäivän halloween-perinteet ylettyvät kauas historiaan – perinteet ovat vain kehittyneet ja muovautuneet paremmin nykyaikaan sopiviksi.

Kurpitsalyhtyjen tarina

Halloween-juhlaan oleellisesti liittyviä irvistäviä kurpitsalyhtyjä kutsutaan englanniksi nimellä jack-o’-lantern. Alun perin näitä lyhtyjä ei tosin kaiverrettu kurpitsoista vaan nauriista. Tarinan mukaan irlantilainen kitupiikki Jack onnistui huijaamaan paholaista ja sai tämän lupaamaan, ettei Jack joudu kuoleman portilla helvettiin. Portille astellessaan Jack kuitenkin huomasi, että hänen suunnitelmansa ei ollutkaan täydellinen. Vaikka paholainen piti lupauksensa eikä huolinut Jackiä helvettiin, häntä ei myöskään päästetty taivaaseen. Niinpä Jack-parka joutui jäämään ikuisiksi ajoiksi pimeään helvetin ja taivaan välitilaan. Jotta Jack näkisi vaeltaa pimeässä, paholainen viskasi hänelle säälistä hehkuvan hiilen. Jack asetti hiilen kaivertamaansa nauriiseen, joka hänellä sattui olemaan eväänään. Siitä päivästä lähtien kitupiikki Jack on vaeltanut naurislyhty, jack-o’-lantern, kädessään. Yhdysvalloissa nauris vaihtui suurempaan viljelykasviin kurpitsaan, ja kurpitsoihin alettiin kaivertaa pelottavia naamoja pahoja henkiä karkottamaan. Kurpitsojen lisäksi nykypäivän halloweeniin kuuluvat tietysti karkit ja kepposet.   

Karkki vai kepponen -kierrosten alkuperästä on olemassa useita versioita. Samhain-juhlapäivän aikana keltit uhrasivat ruokaa pitääkseen henget loitolla. Keskiajan köyhillä puolestaan oli tapana kiertää naapurustossa ovelta ovelle pyhäinpäivää edeltävänä päivänä eli käydä sielunkierroksella ja kerjätä ruokaa, niin kutsuttuja sielukakkuja. Vastineeksi ruoasta he rukoilivat kuolleiden sukulaisten puolesta.

Kekri, kurpitsajuhla ja halloween

Tiesitkö muuten, että halloweenille on yritetty keksiä paremmin suomalaiseen suuhun sopiva nimi? Ehdotuksina on ollut muun muassa marrasyö, kekrijuhla, kummitusjuhla, haamuaatto ja kurpitsajuhla. Miltähän tuntuisi nähdä mediassa ja kaupoissa isoja ”Kekri!”-mainoksia? 🤔

Hauskaa halloweenia! 🎃

P.S. Kyllä, halloween, kuten kaikki muutkin pyhäpäivät, kirjoitetaan suomessa pienellä alkukirjaimella. Jos suomen kielen kirjoittaminen tuottaa päänvaivaa, ole yhteydessä ja jutellaan lisää kielenhuollon koulutuksistamme.