Katja Virtanen

Katja Virtanen

Tulkkausteknologia tänään

kieliteknologia, tulkki ja tulkkaus

Kun toistakymmentä vuotta sitten työskentelin konferenssitulkkina EU-toimielimissä, toimiva etätulkkaus kuulosti lähinnä utopialta. Muistan eräänkin kerran, kun me kahdentoista kielen tulkit istuimme Salamancan epävirallisessa ministerineuvostossa eri kerroksessa kuin kokoustavat ministerit ja tuijotimme ympyrän muotoon asetetuista tulkkauskopeistamme keskelle rinkiä asetetun television ruutua, jossa näkyi liikkumaton kuva ministerien neuvottelupöydästä. Ministereitä, saati sitten heidän kasvojaan tai eleitään sen sijaan ei näkynyt lainkaan. Onneksi ääni sentään kuului hienosti luureihin, vaikka visuaalinen toteutus uupuikin.

Tänä päivänä teknologia kehittyy myös tulkkauspalveluissa vähintään yhtä nopeasti kuin muillakin aloilla. Tietokoneiden, älypuhelinten ja videokonferenssien lisäksi käytössä on aina vain enemmän tulkkauksen toteutukseen ja välitykseen räätälöityä teknologiaa, kuten tulkkausalustoja, -sovelluksia ja jopa konetulkkeja. Mm. Skype ja Google kehittävät rinta rinnan puheentunnistukseen perustuvia tulkkipalvelujaan, joiden on ennustettu tekevän selvää koko tulkkien ammattikunnasta.

Miten tulkkausteknologian kehitykseen sitten pitäisi suhtautua?

Käsitykseni mukaan täysin ohjelmistopohjaiset simultaanitulkit tuskin tulevat aivan lähiaikoina vielä korvaamaan ihmistulkkeja – vaikka varmasti joskus vielä sen tulevatkin tekemään. Suomen kielessä kehitystaivalta lienee kielen rakenteen takia edessä vieläkin kauemmin kuin monissa muissa kielissä. Kuten konekääntimistä, konetulkeista on varmasti jo apua suuren yleisön vapaa-ajan käyttöön, mutta ei välttämättä ainakaan vielä liike-elämän tarpeisiin.

Erilaisia etätulkkausalustoja ja -sovelluksia sen sijaan kaupataan valmiina jo kovaa häkää. Siinä missä puhelin- ja videotulkkaus on jo etätulkkauksen peruskauraa, muunlaiset etätulkkauspalvelut eivät ole vielä tehneet läpimurtoa. Niiden haasteena näyttäisi olevan ensinnäkin tekniikka, jonka käyttöön vaaditaan osaamista niin tulkkeja välittäviltä toimistoilta, asiakkailta kuin tulkeiltakin. Se, mikä käyttämällä puoli-ilmaista ohjelmistoa säästetään teknisessä tuessa, saatetaan joutua maksamaan kalliisti tekniikan pettäessä. Toinen haaste liittyy tulkkien pätevyyteen: joukkoistaminen ja sovellusten tarjoamat vertaistulkit saattavat auttaa kanssakäymisessä mutta esimerkiksi oikeusturva ja asiakastyytyväisyys kannattaa perustaa ammattitaitoon.

Halusimmepa tai emme, sieltä se teknologia kuitenkin tulee koko ajan vahvemmin myös tulkkaukseen. Ääni ja kuva kulkevat aina vain nopeammin ja markkinoille tulee uusia lupaavia ohjelmistoja. Lopulta teknologian kehitys tulee hyödyttämään meitä kaikkia ja suurimmaksi haasteeksi koituu – aivan kuten konekääntämisenkin kanssa – se, kuinka hyvin me kielipalveluiden tarjoajina, ammattilaisina ja asiakkaina sopeudumme muutokseen.

Asiakkaille tulkkausteknologian kehitys tuo jo nyt niin ajallisia kuin taloudellisia säästöjä, vaikka ihan uusinta ja kenties vielä hiomatonta teknologiaa ei käytettäisikään. Etätulkkauksena asioimistulkkaus puhelin- tai videokonferenssina on saatavana helpommin ja nopeammin, ja selvää säästöä tulee heti siinä, kun tulkin matkustamista koskevat laskurivit tippuvat pois. Vieläkin suuremmasta säästöstä on kyse silloin, kun konferenssitulkkaus voidaan toteuttaa ilman teknistä laitteistoa ja käyttää vastaanottimina älypuhelimia. Kyse on tekniikasta, joka toimii jo tänään!