Lotta Kauhanen

Lotta Kauhanen

Suomen EU-puheenjohtajakausi tulkkien silmin

tulkkaus, tulkki

Suomen kolmas kausi EU-puheenjohtajana lähestyy loppuaan. Tulkkimme ovat tulkanneet kymmenissä EU-puheenjohtajuuskauden konferensseissa, kokouksissa ja tapaamisissa. Olemme saaneet olla mukana mahdollistamassa saumatonta kommunikointia osallistujien kesken.

Saksasta englantiin ja englannista saksaan tulkkaavat Karin Walker ja Leonie Wagener tulkkasivat heinäkuussa opetus- ja kulttuuriministeriön konferenssissa, joka oli Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ensimmäisiä tapahtumia. Molemmat tulkkimme ovat kokeneita konferenssitulkkeja ja tottuneet tulkkaamaan sekä poliitikkoja että muita puhujia. Kysyimme Walkerilta ja Wagenerilta, millaisia puhujia poliitikot ovat ja millaista oli tulkata Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. Saamme myös katsauksen tulkkauskopin arjesta.

Kansainvälistä politiikkaa erilaisilla aksenteilla

Wagener on toiminut tulkkina vuodesta 2011 ja Walker vuodesta 2002, joten molemmilla on mielenkiintoisia kokemuksia erilaisista tulkkaustilanteista. Molemmille tulkeille tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta Suomessa. Walkerin mielestä poliitikot ovat joskus haastavia tulkattavia, sillä poliitikoilla on yleensä tarkasti etukäteen suunnitellut ja kirjoitetut puheet, joten heidän puheensa ei ole niin vapaata. Wagener yhtyy tähän ja lisää, että sekä kansallisissa että EU-tason konferensseissa on kyse muustakin kuin tiedon jakamisesta. Näissä tilanteissa on usein kyse laajemmin kansainvälisestä kontekstista, suhteista ja historian jakamisesta. Se tekee paitsi puheista myös niiden tulkkaamisesta erilaista.

Englannin kielen yleistyminen on tuonut haasteensa tulkkaukseen. Nykyään konferensseissa käytetään usein englantia ensisijaisena kielenä, mutta harva puhuja puhuu englantia äidinkielenään. Walker kertoo, että haastattelupäivän konferenssin puheista lähes kaikki olivat englanniksi, vaikka paikalla oli vain kourallinen englantia äidinkielenään puhuvia. ”Osalla puhujista on huomattava aksentti ja menee muutama minuutti, että tulkin korva tottuu aksenttiin ja intonaatioon”, Walker kertoo. Hän tosin jatkaa, että tämä alkaa olla englannista tulkatessa jo normaalitilanne ja vain harvoin pääsee tulkkaamaan natiivipuhujaa. Walkerin mielestä se on harmi, sillä natiivipuhujat käyttävät erilaisia retorisia keinoja, mikä tekee tulkkauksesta omalla tavallaan mielenkiintoista ja haastavaa. Ei-natiiveilla taas on rajallinen sanavarasto käytössään, jolloin puheet eivät ole yhtä monisyisiä. Myös tulkattavien kielten määrä on vähentynyt. Walker arvioi, että haastattelupäivän tapahtumassa olisi voinut olla kolmen kielen sijasta jopa kymmenenkin eri kielen tulkkauskopit.

Mitä tulkkauskopissa tapahtuu?

Tulkkauskopissa on yleensä kaksi tulkkia per kieli. Tulkkaus on äärimmäisen haastavaa ja vaatii täydellistä keskittymistä. Siksi sitä on syytä tehdä vuoroissa. Paljon yhdessä tulkanneet Wagener ja Walker kertovat, että yleensä he sopivat etukäteen vuorot ja tulkkaavat noin 20–30 minuutin vuoroissa. ”Keskittymiskykyä ei voi pitää niin vaativassa tilanteessa hyvällä tasolla pidempään kuin 30 minuuttia, joskus sitä ei edes itse huomaa, mutta koppikaveri kyllä huomaa”, valottaa Wagener. Walker lisää, että jos puhe on erityisen monimutkainen ja sisältää paljon numeroita ja puhujalla on vahva aksentti, puolen tunnin kuluttua huomaa tarvitsevansa tauon. Hyvä valmistautuminen ja kommunikointi ovat todella tärkeitä tekijöitä ja vähentävät stressiä tulkkauskopissa.

Lisäksi koppikaverin kanssa viettää mahdollisesti usean tunnin pienessä tilassa, joten tulkkikumppanin kanssa tarvitsee tietynlaista kemiaa. On luotettava toiseen, teroittaa Wagener. On hienoa, jos kumppanin tuntee jo entuudestaan ja asioista voi sopia. ”Jos et tunne tulkkauskumppania etukäteen, tutustut häneen kyllä tulkkauksen aikana”, toteaa Walker. Vuonna 2020 yksi puheenjohtajuuskausi osuu Saksalle, joten samankaltaiset tehtävät luultavasti työllistävät Walkeria ja Wageneria myös alkavana vuonna.

Tulkin on oltava ammattilainen ja hoidettava työnsä hyvin. Haastattelupäivän konferenssissa kuulimme pari saksankielistä puhetta. ”Silloin yleisö tarttui heti kuulokkeisiin ja alkoi kuunnella tulkkausta. He todella tarvitsivat meitä!” Wagener summasi konferenssipäivän päätteeksi. Delinguan tulkkauspalveluiden päällikkö Anneli Waris Moreno toteaa, että puheenjohtajuuskausi on ollut monin tavoin haastavaa ja mielenkiintoista aikaa. ”Olemme taas oppineet uutta, mutta ennen kaikkea kiireinen tulkkauskausi on vahvistanut käsitystämme siitä, että periksiantamattomalla, positiivisella ja ahkeralla asenteella saadaan loistavia tuloksia aikaan”, Waris Moreno jatkaa. Vaikka Suomen puheenjohtajuuskausi etenee loppua kohti, odotamme silti innolla kevään uusia tulkkausprojekteja.

Psst! Onko alkavan vuoden agendallasi kansainvälinen tapahtuma tai konferenssi, johon tarvitsisit tulkkausta? Laadimme tapahtumajärjestäjän oppaan, jolla pääset tulkkausjärjestelyissä alkuun, vaikkei laji olisikaan entuudestaan tuttu.

Lue lisää konferenssitulkkauksesta