Atso Puronen

Atso Puronen

Tekniset apuvälineet laadukkaan käännöksen takana

laatu, käännöslaatu, hyvä laatu, käännösmuisti

Kaukana ovat ajat, jolloin asiakkaat toimittivat aineistoa käännettäväksi paperilaatikoissa tai disketeillä. Yllättävän kaukana ovat myös ajat, jolloin käännöksiä tehtiin Wordissa ja kielentarkistuksia punakynä sauhuten paperin pinnalla. Tekniikan huima kehitys on vaikuttanut luonnollisesti myös käännösalaan. Millaisia teknologioita ja apuvälineitä tämän päivän käännösammattilaiset käyttävät laadun ylläpitämiseksi?

 

Tekniikkaa on meillä monenlaista

Onko tekniikan käyttö pelkästään kehityksen tuoma velvoite vai voiko teknologian avulla parantaa käännösten laatua? Usein ensimmäisenä monen mieleen nousee konekääntimet, joiden on jo parinkymmenen vuoden ajan ennustettu syrjäyttävän ihmiskääntäjät niin nopeudessa kuin laadussakin. On totta, että konekääntimillä kääntämistä voidaan nopeuttaa tietyissä tapauksissa paljonkin, mutta laadukkaaseen lopputulokseen vaaditaan edelleen ihmisiä sekä perinteisempiä tekniikoita ja työkaluja.

Nykyaikaisen käännösammattilaisen olennaisimpiin vakiovarusteisiin kuuluu käännöstyökalu, joka ylläpitää aiemmin tehtyjä käännöksiä käännösmuistissa sekä kääntämisen aikana kerrytettävää sanastoa termipankissa. Käännösmuisti ehdottaa kääntäjälle aiemmin tehtyjä käännöksiä ja näyttää miltä osin käännettävä virke eroaa aiemmin käännetyistä vastaavista virkkeistä. Termipankki sisältää tilaajan, toimialan tai tekstin aihepiirin erikoissanastoa ja ehdottaa termejä automaattisesti kääntäjälle. Termit voivat olla peräisin asiakkaalta, aiheasiantuntijoilta, erikoisalojen sanastolähteistä tai kääntäjältä itseltään. Termipankkiin voidaan lisätä myös ns. kiellettyjä termejä – sanoja ja ilmaisuja, joita käännöksissä ei saa käyttää.

 

Me ollaan ihmisiä kaikki

Delinguassa käännöksiä tekevät ihmiset, ja ihmiset tekevät silloin tällöin virheitä. Näitä virheitä metsästää usein kielentarkistaja, mutta hänkin on lopulta vain ihminen. Kieliasun tarkistin (spelling and grammar checker) on varmasti tunnetuin tekninen apuväline, jolla ihmisen tekemiä kirjoitus- ja kielioppivirheitä  tunnistetaan ja korjataan. Yhdessä kääntäjän ammattitaidon ja haukankatseisen kielentarkistajan sekä kielentarkistimien ansiosta tekstistä kuin tekstistä saadaan virheetöntä.

 

Suurennuslasin alla

Käännösammattilaisen työkalupakkiin kuuluu myös kehittyneempiä laadunvarmistuksen apuvälineitä (Quality Assurance). Ne vertaavat käännöstä lähtötekstiin tavalla, johon perinteinen kielentarkistin ei pysty. Laadunvarmistin tunnistaa rakenteellisia ja sisällöllisiä epäjohdonmukaisuuksia kuten puuttuvia numeroita ja muotoilutageja. Se myös havaitsee, jos käännöksessä (tai jopa lähtötekstissä) on käytetty väärää termiä.

 

Puhuminen kannattaa aina

Kieli kehittyy jatkuvasti ja jokaisella on äidinkielestään oma näkemys, joten käännöksen laadun määrittäminen voi olla joskus haastavaa eikä yhteisymmärrykseen aina heti päästä. Toisen mielestä käännös voi olla erinomainen, kun toisen mielestä se on konekääntimellä tehty (tosijuttu!). Käännöksen viestin ja tyylin välittämiseen ei erikoisia moderneja työkaluja kuitenkaan tarvita. Kertomalla etukäteen toiveensa käännöksen tyylin suhteen sekä antamalla jälkikäteen palautetta tehdystä käännöksestä tilaaja voi vaikuttaa tulevien käännösten laatuun ja tyyliin. Perinteinen vuoropuhelu käännöksen tilaajan ja kääntäjän välillä siis varmistaa, että käännös täyttää kieliopillisten ja teknisten vaatimusten lisäksi myös tilaajan vaatimukset, toiveet ja odotukset.

Lue lisää käännöspalvelun laatuun vaikuttavista tekijöistä e-oppaastamme. 

Lataa e-opas