Anu Raitio-Huopaniemi

Anu Raitio-Huopaniemi

Selfietikusta asiaa: uudissanat

kääntäjä, kääntäjä ja kääntäminen, kieli, termi, termit, termityö, tulkki ja tulkkaus, uudissanat, käännös, kääntäminen, kielen kehitys, kielikoutsicrew

Suomen kielen ilmaisuvoima kasvaa koko ajan. Kieleemme tulee sanoja sekä tietoisesti luotuina ja kehiteltyinä että vähän improvisoidummin tilapäisen kielenkäytön tuloksena. Uudissanaksi eli neologismiksi sanaa voidaan sanoa silloin, kun sana vakiintuu kieleen.

Uudissanoja syntyy paljon jokapäiväiseen elämään, yhteiskuntaan, politiikkaan ja tekniikkaan liittyvien asioiden ja ilmiöiden ympärille. Maailma muuttuu ja kansainvälistyy ja kehitys menee eteenpäin, joten kieli ja sanasto elävät samaan tahtiin. Se, mitä ihmisille tapahtuu ja mitä he kokevat arjessaan ja työssään, puhututtaa. Somen selfiet ja trollit ovat täällä, taviksetkin surffaavat netissä, vapaa-ajalla lautaillaan tai suppaillaan, kuunnellaan bändejä ja syödään luomuruokaa ja raakakakkua. Joskus harvinaisetkin tapahtumat, kuten luonnonkatastrofit, voivat tuoda erikoisalojen termejä yleisesti tunnetuiksi. Tsunamin tietävät nykyään kaikki.

Uudissanojen lähteenä ovat useimmin ne paikat tai yhteydet, joissa kieltä käytetään ja kirjoitetaan: esimerkiksi toimitukset, tiedeyhteisöt, harrastuspiirit tai erikoisalojen osaajien yhteisöt.

Tieteessä uudissanoja kehitetään ihan tietoisestikin: Varsinkin tekniikassa ja lääketieteessä termityöllä on pitkät perinteet. Esimerkiksi Sanastokeskus TSK:n vetämässä Tietotekniikan termitalkoot -projektissa laaditaan suosituksia ja määritelmiä suomenkielisistä tietotekniikan termeistä. Uusimmassa helmikuisessa päivityksessä on päädytty suosittelemaan muun muassa termiä esineiden internet käännöksenä englanninkielisestä Internet of Things -termistä. Toisaalta englanninkielisen termin lyhenteelle IoT ei ole suomenkielistä vastinetta. Nähtäväksi jää, tuleeko tuosta lyhenteestä jonkinlainen uudissana, ja jos tulee, muuttuuko sen kirjoitusasu. Joskus arkisiakin uudissanoja luodaan tietoisesti ja tavoitteellisesti. Milk shakesta haluttiin jokunen vuosikymmen sitten suomenkielinen versio, ja pirtelö kuvaa tätä juomaa hyvin.

Sanat syntyvät yleensä aineksista, jotka ovat kielessä jo olemassa, ja niitä eri tavoin muokkaamalla ja yhdistelemällä saadaan aikaan ilmaisuja, jotka tuntuvat omaan kieleemme sopivilta.

Nyhtökaura mukailee nyhtöpossua, joka on kekseliäs suora suomennos pulled porkista. Sittemmin nyhtökaura on lyhentynyt nyhtikseksi, ja nyt voimme tilata ravintolassa vaikkapa nyhtispizzaa, joka onkin jo yhdyssana uudismuodosteesta ja vanhasta sitaattilainana tulleesta uudissanasta. Tai jos ei ravintolaan meno houkuttele, ruokalähetti palvelee.

Myös suorat lainaukset vieraasta kielestä kotiutuvat joskus suomen kieleen. Brändi tai edellä mainittu pizza on otettu suomen kieleen (lähes) alkuperäisessä asussaan. Pirtelön kilpailija smoothie on välipalana monella vauvasta vaariin. Ei ole tavatonta sekään, että tuotenimi yleistyy käsitteeksi. Styroksi on monille tuttu pakkausmateriaali, ja jaffa on mikä tahansa appelsiininmakuinen limu. Joskus uudissana löytää tiensä yleiskieleen murteesta tai onomatopoeettisesti eli ääntä mukaillen. Vähitellen puhekieliset tai leikkimieliset sanat sujahtavat yleiskieleen ja niiden sävy normalisoituu. Myös eufemismeja eli kiertoilmaisuja voidaan alkaa käyttää – yleensä epämiellyttävistä tai kielletyiksi koetuista aiheista – ja vähitellen näistä eufemismeistä tulee yleiskieltä. Asenteiden muuttuessa on etsitty korvaavia ilmaisuja sanoille, joissa on halventava tai loukkaava sävy.

Kääntäjän normipäivä

Kääntäjälle uudissanat tuottavat usein harmaita hiuksia, mutta kokenut kääntäjä löytää silti keinon, jolla tuo sanan kantaman informaation toiseen kieleen sujuvasti. Kaunokirjallisuuden kääntäjän työkalupakki saattaa olla hieman erilainen kuin asiatekstinkääntäjän, mutta tavoite on silti sama: olla uskollinen kirjoittajan tavoitteelle ja tarkoitukselle faktoja muuttamatta. Harry Potter -sarjan suomennokset ovat usein käytetty esimerkki luovasta uudissanojen kääntämisestä – tai paremminkin uudissanojen luomisesta kääntämällä.

Asiatekstinkääntäjä törmää kääntäessään monesti siihen, että jokin – useimmiten englanninkielinen – lähtötekstin sana on jo käännetty monella tavalla. Päätös, mitä vastinetta tulisi käyttää ja millä perusteella, on hankala. Täydennetty todellisuus on esimerkki termistä, jolle löytyy monenlaista vastinetta. Uudissana voi tietenkin esiintyä jo lähtökielisessä tekstissä, ja sen merkitystä ja käännettävyyttä täytyy silloin pohtia kahden kielen kannalta.

Monet erikoistermit on alun perin käännetty ad hoc, hetkessä, ja nopeat käännökset ovat usein suoria käännöksiä tai kokonaisia tai osittaisia lainoja. Nykymaailman nopeassa tempossa ilmiöstä tai käsitteestä on ehditty viestiä jo pitkään, ennen kuin mikään raati ehtii kokoontua ja päättää suomenkielisen vastineen luomisesta. Monet eri versiot elävät keskenään sulassa sovussa, ja jonkin virallisen tahon suosittelema versio ei ehkä olekaan käytetyin vaihtoehto. Minkä kääntäjä valitsee? Parasta on tietysti tarkistaa suoraan toimeksiantajalta, mitä käännöstä hän haluaisi käytettävän. Jos päätös jätetään kokonaan kääntäjälle, harkintaa täytyy käyttää tilanteen mukaan. Vaihtoehtoina voi olla virallinen suositus, yleisimmin alalla käytetty termi, ylipäänsä yleisimmin käytetty ilmaus asiasta, jonkin tapauskohtaisesti hyvin varteenotettavan tahon käyttämä versio, tai joskus kääntäjän on parasta luoda kohdekielinen vastine itse. Valinta täytyy tietysti pystyä perustelemaan.

Tulkin työssä uudissanojen tulkkaaminen on todellista hetkessä elämistä, tulkkausratkaisujen tekoon kun on pahimmillaan vain muutama sekunti. Parhaimmillaan tulkki saa puhujan materiaaleja etukäteen nähtäväksi ja pystyy valmistautumaan niissä esiintyvien ilmausten tulkkaamiseen.

Me Delinguassakin törmäämme harva se päivä uudissanoihin, sekä asiakkaidemme käännös- ja tulkkaustöissä että omassa viestinnässämme. Mietinkin kirjoittaessani, mitä vatulointia tämä teksti toisi kääntäjän työpäivään. Epäilemättä se energiasyöppönä aiheuttaisi nillitystä eikä chillaamista… Minä itse taidankin pysytellä turvallisesti etätyössä ja kotoilemassa.