Atso Puronen

Atso Puronen

Pieni kappa ruotsia, kiitos!

kääntäjä ja kääntäminen

Toreilta sai pitkään ostaa perunoita vain perinteisellä kappamitalla. Kaikki kuitenkin tietävät, että isoja perunoita mahtuu kuutionmalliseen puiseen kappaan suhteellisesti vähemmän kuin pieniä perunoita, koska perunoiden väliin jää enemmän tyhjää tilaa. Pari vuotta sitten toreilla alettiin siirtyä litrahinnoitteluun. Vaikka se mahdollistaa hintojen vertailun markettien kanssa, se ei monien mielestä siltikään ole se kaikista reiluin hinnoittelutapa. Miksi maksaa ilmasta, kun oikeasti haluat maksaa vain itse perunoista, niiden koosta ja muodosta riippumatta.

Käännöstyö hinnoitellaan edelleen monella eri tavalla. Monissa asiantuntijapalveluissa tyypillinen tuntihinnoittelu on niin asiakkaalle kuin käännöksen toimittajallekin hiukan arvaamaton ja tekee kustannusten arvioinnista etukäteen hankalaa. Merkkihinnoittelu on menetelmistä absoluuttisin, mutta sen kohdalla pitäisi päättää, lasketaanko merkkimäärään numerot, välilyönnit ja välimerkit.

Sivu- ja rivihinnoittelut ovat edelleen varsin yleisiä, mutta huonosti vertailtavissa ilman turvautumista laskimeen ja aikansaeläneisiin muunnoskaavoihin. Sivu- ja rivihinnoittelussa on myös monia ”epäreiluja” piirteitä.

Kaikille tutussa Word-asiakirjassa voi olla monia muuttujia, jotka vääristävät sivu- ja rivipohjaista hinnoittelua: sivulla olevien kuvien määrä, tekstin asettelu (tiheys ja riviväli), tekstin koko, muotoilu (lihavointi, suunta), marginaalit (kapeat vai leveät) sekä sivun koko (A3, A4 vai A5).

Ajatellaanpa Word-asiakirjaa, jossa on kaksi sivua tekstiä fonttikoolla 10. Sivuhinnoittelulla käännöshinnaksi muodostuisi 2 x sivuhinta. Jos lähdetekstissä on kuitenkin käytetty tavallista suurempaa fonttia (asiakirjassa on vähemmän käännettävää tekstiä) ja käännös tehdään sivuhinnoittelulla, olisi käännöstyön hinta asiakkaalle edelleen 2 x sivuhinta. Asiakas maksaisi käännöksestä "ilmaa". Jos taas lähdetekstin fonttikoko on pieni, kääntäjä tekisi ”ilmaista työtä”. Jompikumpi vetää siis aina lyhyemmän korren.

Entä miten on sanahinnoittelun laita? Sanojen määrä on aina vakio riippumatta siitä, miten asiakirja on muotoiltu. Lisäksi kääntäjä käsittelee sanoja, ei isoja sanoja tai pieniä sanoja.

Nykyään käännösalan yleiseksi mittayksiköksi onkin vakiintumassa sana. Vaikka sanojakin on luonnollisesti eripituisia, ovat ne silti käytössä olevista hinnoitteluperusteista käytännöllisin ja reiluin hinnoittelutapa niin asiakkaalle, käännöstoimistolle kuin yksittäiselle kääntäjällekin. Toreilla ei olla vielä valmiita siirtymään painon mukaiseen hinnoitteluun, mutta Delingua on kirjaimellisesti sanansa mittainen kumppani – emme siis muodosta käännöksille hintoja sanojen ja rivien välistä.