Sofia Timonen

Sofia Timonen

Omaa suuntaa etsimässä

rekrytointi, kääntäminen, kääntäjä

Olen päässyt osallistumaan nyt kesällä ensimmäistä kertaa järjestettävään DelinguaLAB-ohjelmaan, jonka päämääränä on auttaa kielipalvelualasta kiinnostuneita saamaan kiinni työelämästä. Itse hakeuduin aikoinani opiskelemaan englannin kääntämistä, koska englanti ja äidinkieli olivat vahvimmat aineeni kautta peruskoulun ja lukion. Tuntui siis ilmeiseltä valinnalta lähteä opiskelemaan opinto-ohjelmassa, jossa pääsisin hyödyntämään molempia. Lisäksi kääntämisen opinnoilla oli humanistisen tiedekunnan muuhun tarjontaan verrattuna näennäisen selkeä ammatillinen päämäärä: kääntäjäopiskelijasta tulee tietenkin kääntäjä, senhän kuulee jo nimestä.

Kielipalveluala on kuitenkin monipuolisempi kuin aluksi saattaisi kuvitella. Mieleeni on painunut eräs yliopiston kurssi, jonka pitäjä kehotti meitä opiskelijoita ajattelemaan itseämme kielialan asiantuntijoina yleisemmällä tasolla, ei pelkästään kääntäjinä. Asiantuntijuutta voi nimittäin soveltaa vaikka mihin.

 

Kielipalvelualan kirjo

Jo kääntäjän ja tulkin työnkuvat eroavat merkittävästi toisistaan: ensimmäinen erikoistuu kirjoitettuun tai audiovisuaaliseen sisältöön, toinen tilannesidonnaiseen puhuttuun viestintään. Kumpikin vaatii hieman erilaista taitoa ja temperamenttia, vaikka perimmäinen päämäärä eli viestin välittäminen kielestä toiseen onkin sama. Tämän perinteisen kahtiajaon lisäksi kielialan asiantuntijalla on lukuisia muitakin suuntautumisvaihtoehtoja. Esimerkiksi teknologisesti suuntautunut kieliekspertti voi löytää kutsumuksensa kieliteknologian ja käännöstyökalujen parissa. Monet kielipalvelutoimistot, mukaan lukien Delingua, järjestävät lisäksi kielikoulutuksia, jotka tarjoavat oman mahdollisuutensa soveltaa kielellistä ammattitaitoa. Unohtaa ei pidä myöskään projektihallintaa, jota ilman toimiston arki ei luistaisi alkuunkaan, tai markkinointia, joka kuuluu yrityksen kuin yrityksen kulmakiviin – myös kielipalvelualalla.

Itse koen kääntämisen omaksi jutukseni. Se vaatii kuitenkin paljon muutakin kuin kahden kielen taitamista: on eri asia osata ilmaista itseään vieraalla kielellä kuin siirtää viestiä kielestä toiseen. Kääntämisessä tarvitaan kielitaidon lisäksi luovuutta, kulttuurista ymmärrystä ja ennen kaikkea hyviä tiedonhakutaitoja. Mahdollisuus oppia jatkuvasti uutta onkin yksi omista suosikkipuolistani kääntäjän työssä. Kääntäjänä päätyy vääjäämättä monenlaisten tekstilajien ja aihepiirien äärelle. Koska jokaisen erikoisalan asiantuntija ei voi olla, taustatyötä tulee tehtyä ahkerasti ja aivokoppaan kerääntyy monenlaista nippelitietoa. Opintojeni alussa tuutorit vitsailivat fukseille kääntäjien olevan lyömättömiä triviapeleissä, eikä se ole aivan perätön väite.

 

DelinguaLABin kautta urapolun alkuun

Siipien levittely tällä alalla ei kuitenkaan aina tunnu helpolta. Suurin osa kääntäjistä työskentelee freelancereina suurempien palveluntarjoajien alihankkijoina – eli käytännössä pienyrittäjinä. Yrittäjyys puolestaan jännittää monia vastavalmistuneita, sillä yliopiston penkiltä ei saa parhaita mahdollisia eväitä sen tuomiin käytännön haasteisiin. Lisäksi yrittäjyys edellyttää uskallusta luopua tietyistä turvaverkoista ja olla reippaasti oman onnensa seppä, mikä voi tuntua kovalta paikalta uraansa vasta aloittelevalle.

Painin maisterin paperit saatuani samojen kysymysten kanssa, jotka askarruttavat useaa vastavalmistunutta kääntäjäopiskelijaa. Haluanko tosiaan kääntäjäksi, vai voisiko oma paikka löytyä jonkun toisen työtehtävän parista? Entä sopiiko freelancerin arki minulle, vai hakeudunko mieluummin työsuhteeseen?

DelinguaLAB on osoittautunut mainioksi paikaksi näiden kysymysten pohtimiseen. Se tarjoaa monipuolisen katsauksen kielipalvelualaan ja sen toimijoihin ja työtehtäviin. Alan ammattilaisilta saatu mentorointi auttaa hahmottamaan omia vahvuuksia ja uratavoitteita. Erityisen arvokkaana olen kokenut mahdollisuuden tehdä käännöstoimeksiantoja etänä ja kokeilla sitä kautta freelancerin arkea. Freelancerin on suunniteltava omat aikataulunsa ja ohjattava omaa toimintaansa itsenäisesti toimistoympäristön ulkopuolella. On haastavaa löytää mahdollisuuksia hioa tällaisia taitoja. Erityisen harvoin siihen tarjoutuu tilaisuus osana laajempaa harjoitteluohjelmaa, johon sisältyy myös lähiopetusta ja henkilökohtaista palautetta.

Kielten ja kulttuurien välisen kommunikaation merkitys korostuu yhä enemmän ja enemmän globalisoituneessa tietoyhteiskunnassamme. Kielipalveluala kehittyy ja kasvaa hyvää vauhtia. Teknologian harppauksista huolimatta on turha pelätä, että konekäännökset tulisivat aivan lähiaikoina tyystin korvaamaan ammattitaitoiset ihmiset. Kielialan asiantuntijoita tarvitaan ja tullaan tarvitsemaan jatkossakin, joten joukkoon kannattaa hakeutua, jos tämä kirjava ja dynaaminen ala kiinnostaa. Tilaa on niin tarkkaavaisille teknologianörteille kuin ponteville projektipäälliköillekin. Meitä on moneksi!

 

Uusi haku DelinguaLAB-ohjelmaan on alkanut. 

Lue lisää ohjelmasta ja hae mukaan!

Lisää henkilöltä Sofia Timonen

Omaa suuntaa etsimässä