Anu Raitio-Huopaniemi

Anu Raitio-Huopaniemi

Monta kokkia, maukas soppa – mausteena oikeat termit!

asiakaskokemus, kääntäjä ja kääntäminen, kieliteknologia, termienhallinta, termit, termityö, termityökalu, terminologia

Termit ovat vähän kuin hyvä käännös tai sujuva teksti: niihin tulee kiinnittäneeksi huomiota yleensä vasta silloin, kun niissä on jotain pielessä. Jokaisella alalla ja yrityksellä on omaa erikoissanastoaan, ainakin kun sen perään kysytään.

Jotta sekä asiakas itse että käännöspalvelutoimittaja pystyvät tuottamaan laadukkaita tekstejä, alan tai yrityksen erikoissanastoa kannattaa kerätä, tallentaa ja ylläpitää erilaisissa tähän tarkoitukseen suunnitelluissa työkaluissa. Tätä kutsutaan termienhallinnaksi. Termienhallinta on kuin näkymätön punainen lanka, joka pitää yrityksen tai alan tekstit keskenään johdonmukaisina ja ymmärrettävinä.

Kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaan termi on erikoisalan käsitteen vakiintunut nimitys, ammattisana. Se voi olla sana tai sanaliitto, lyhenne tai kirjaimista, numeroista ja muista merkeistä muodostuva ilmaus. Termi voi siis olla vaikkapa prosessin, tuotteen, ilmiön tai toimenkuvan nimi.

Termityössä sovitusta alan tai yrityksen aineistosta poimitaan termeiksi sopivia ilmauksia ja sanoja, kerätään tai luodaan niille kohdekieliset vastineet eli käännökset ja tallennetaan ne termityökaluun. Termikanta voi sisältää termien lisäksi niiden määritelmiä, luokitteluja ja muuta metatietoa. Yksinkertaisimmillaan termikanta on kuin kätevä verkkosanasto, ja parhaimmillaan se sisältää kattavan luokittelun suuresta määrästä dataa. Yrityskohtaisiin sanastoihin voi lisätä paljon muutakin kuin varsinaisia termejä: titteleitä, sloganeita, yksiköiden ja palvelujen nimiä sekä muita asiakkaan brändiin kuuluvia toistuvia ja keskeisiä nimityksiä. Näin saadaan aikaan asiakasyrityksen tarpeita parhaiten palveleva kokonaisuus.

Jos termejä ei kirjata muistiin ja käytetä johdonmukaisesti, tekstien yhtenäisyys kärsii helposti. Sopassa on usein monta kokkia, ja pelkästään yrityksen sisällä tekstejä tuottaa moni henkilö toimitusjohtajasta tuotesuunnittelijaan. Kun tähän lisätään vielä käännös-, viestintä- ja mainostoimisto sekä muut mahdolliset tekstejä tuottavat ja muokkaavat sidosryhmät, lopputulos voi välillä olla häiritsevänkin vaihteleva. Myös työhön käytetyllä ajalla ja huonolla asiakaskokemuksella on hintansa.

Joskus termienhallinta on myös taloudelliselta ja juridiselta kannalta välttämätöntä: esimerkiksi sopimuksissa, taloudellisessa raportoinnissa ja vaikkapa lääketieteen alan teksteissä väärä termi voi saada aikaan todellista vahinkoa. Myös käännöksiä tehdessä epäjohdonmukaiset termit aiheuttavat lisätyötä, sillä erilaisten käännöstyökalujen hyöty perustuu myös lähtötekstin ja termistön johdonmukaisuuteen.

Termienhallintaan kannattaakin kiinnittää huomiota – myös silloin, kun termit ovat oikein.