Anu Raitio-Huopaniemi

Anu Raitio-Huopaniemi

Miksi ruotsia on niin vaikea kääntää?

kääntäjä ja kääntäminen, kieli, palaute, palvelu

Käännöstoimistossa saamme usein kuulla uusilta asiakkailta: ”Ruotsin käännösten kanssa on aina aiemmin ollut ongelmia, olisiko teillä yhtään hyvää ruotsin kääntäjää?” Muista kielistä tätä kommenttia kuulee paljon harvemmin. Mistä ihmeestä on kyse? Osaako kukaan kääntää ruotsia?

Ruotsia puhutaan Pohjanlahden molemmin puolin, ja vaikka kyseessä on ihan sama kieli ja kaikki ymmärtävät toisiaan, riikinruotsin ja suomenruotsin varianteissa on paljon eroja. Mannerruotsalaiset eivät mielellään lue suomenruotsia, joka heistä voi tuntua vanhanaikaiselta tai muuten kummalliselta, ja suomenruotsalaisille on tärkeää tulla huomatuiksi nimenomaan suomalaisina ruotsinkielisinä, siis omalla kielivariantillaan. Vähemmistöylpeys on jälkimmäisessä tapauksessa tunnistettava ilmiö.

Kieli ja identiteetti ovat tiukasti yhteydessä toisiinsa. Jos ihminen kokee, että hänelle tarkoitettu teksti ei vastaa hänen identiteettiään, reaktio on negatiivinen. Reaktio voi tulla siitä, että lukijaa ei huomioida hänen omalla kielivariantillaan tai siitä, että oikea kielivariantti on käännetty huonosti. Joskus käännöksen laatu on puhdas makuasia, mutta joskus laatu on syystä tai toisesta tosiasiallisesti huonoa. Hyvin nopeasti lukija närkästyy. Tunnetta voi verrata siihen, kun suomalainen lukee kehnoja suomenkielisiä konekäännöksiä tai huolimattomasti kirjoitettuja tekstejä yhteydessä, jossa on lupa odottaa parempaa. Vaikka lukija pystyisi järkeilemään, miksi tekstin taso on se mikä on, mieleen hiipii ärtymys. Pienetkin virheet kasvavat suhteettoman suuriksi.

 

Mitä kääntäjä sanoo?

 

Haastattelin tätä artikkelia varten erästä Delinguan erittäin pidettyä ja taitavaa kääntäjää, joka hallitsee äidinkielestään ruotsista sekä suomen- että riikinruotsin variantit ja myös toisen äidinkielensä suomen. Hänen kanssaan pohdin, onko ruotsia oikeasti niin vaikea kääntää kuin usein kuulee. Artikkelissa keskitytään asiatekstien kääntämiseen, ei kaunokirjallisuuteen.

Ruotsi ei sinänsä ole sen helpompi tai vaikeampi kieli kääntää kuin muutkaan kielet. Siinä on omat ilmaisutapansa ja varianttinsa, ja kuten mikä tahansa kieli, se elää kuulijansa tai lukijansa mielessä ja identiteetissä. Kääntäjän onkin välttämätöntä pystyä irtautumaan omista ajatuksistaan ja koettaa asettua lukijan nahkoihin. Käännökselle voi määrittää sekä subjektiivisia että objektiivisia laatustandardeja. Objektiivisiin kuuluu esimerkiksi kielioppi, oikeinkirjoitus sekä voimassa olevan termistön ja muiden annettujen ohjeiden noudattaminen. Subjektiivinen laatu on se, joka useimmin vihlaisee makuhermoa. Joskus teksti on ”kökköä”, vaikka asiakkaalla tai tarkistajalle ei ole osoittaa mitään varsinaista virhettä, ja joskus esimerkiksi tekstin äänensävy ei toimi kohdekielellä tai kohdeyleisö ei reagoi toivotulla tavalla.

Kääntäjän näkökulmasta ruotsi on epäkiitollinen käännöskieli, koska palautetta tulee herkästi. Varsinkin suomenruotsin variantissa kohdeyleisö on yleensä poikkeuksellisen laatutietoista, ja edellä mainittu vähemmistöylpeys vaikuttaa siihen, miten kriittisesti tekstiä tarkastellaan. Suomessa kaksikielisyys velvoittaa myös käännösrintamalla, ja toisinaan käännöksestä näkee heti, että se on vain laissa säädetyn pakon vuoksi sutaistu valmiiksi. Ruotsin kohdalla saatetaan helposti mennä myös siihen lankaan, että sama käännös käy kaikille ruotsinkielisille lukijoille. Näennäisen helpot käännökset, kuten ruokalistat, ovatkin oivallisia esimerkkejä kahden kielivariantin välisistä eroista. Laskiaispulla ja sämpylä menevät iloisesti sekaisin!

Haastattelemani kääntäjä tarkistaa paljon toisten kääntäjien tekemiä käännöksiä ja selvittää asiakaspalautteen oikeellisuutta. Hänen mielestään ruotsin käännöksiä arvostellaan välillä kohtuuttoman paljon. Tietenkin tavoitteena on aina virheetön käännös, mutta pieniinkin kömmähdyksiin suhtaudutaan kovin jyrkästi. Välillä käy niinkin, että asiakkaan ehdottamat korjaukset ovat itse asiassa huononnuksia tekstiin. Tämän viestiminen asiakkaalle on haastava tilanne. Esimerkiksi suomenruotsiin uineet käännöslainat suomesta hiipivät herkästi asiakkaan tekemiin muutoksiin. Kotimaisten kielten keskus Kotus on suomenruotsin kohdalla luotettava tarkistuslähde.

 

Miksi ruotsi tuottaa käännöstoimistolle päänvaivaa?

 

Käännöstoimiston näkökulmasta ruotsi – ja nimenomaan suomenruotsi – on myös haastava käännöskieli, sillä sen kääntäjiä on suhteellisen vähän. Koska Suomi on kaksikielinen maa, ruotsin käännöksille on luonnollisesti paljon kysyntää. Samanaikaisesti Suomessa sinänsä tasaisen suuruisena pysynyt ruotsinkielinen väestö vaikuttaa hakeutuvan muille aloille, ja kieliasiantuntijoista on jo nyt piikkiaikoina suoranainen pula. Julkisella sektorilla kääntäjän viroissa olevat ovat myös ikääntymässä, mikä korostaa entisestään tarvetta turvata taitavien ruotsin kääntäjien saatavuus myös jatkossa.

Meillä Delinguassa on tapana tarttua härkää sarvista, ja niinpä pohdimme, voimmeko itse tehdä kääntäjäpulalle jotain. Normaalit rekrytointitoimenpiteet, verkostoituminen sekä aktiivinen mukanaolo kääntäjien yliopistokoulutuksessa eivät ole tuottaneet riittävästi sitä, mitä etsimme: rohkeita, aktiivisia, jo kokemusta kerryttäneitä sekä hyvät tekniset taidot hallitsevia ruotsin kielen kääntäjiä. Toimitusjohtajamme Katja sen vihdoin sanoi ääneen: ”Koulutetaan sitten itse.” Delinguassa jo useamman kerran toteutettu DelinguaLAB-valmennusohjelma päätettiinkin kohdistaa seuraavaksi vain ruotsin kääntäjille. Iloksemme näitä ruotsin kääntäjiä, jotka tarvitsevat vielä hieman preppausta, rohkaisua ja oppia moderneista käännöstyökaluista ja työmenetelmistä, löytyikin useita, ja saimme valita heistä monta lupaavaa tulevaisuuden kieliasiantuntijaa juuri alkaneeseen HelanGår-nimellä kulkevaan DelinguaLAB-jaksoon. Aika näyttää, onko kokeilumme menestys ja ratkeaako sillä ajoittainen ruotsin kielen kääntäjäpula – mutta nyt uskomme lujasti, että tästä tulee todella hyvä juttu.