Lotta Kauhanen

Lotta Kauhanen

Menikö viesti perille? Juhana Torkin vinkit sujuvaan viestintään

selkokieli, vinkit, sanasto

#KIELI2019-konferenssi järjestettiin Finlandia-talolla syyskuun alussa. Puhetaidon kouluttaja Juhana Torkki haastoi keynote-puheenvuorossaan konferenssiyleisön pohtimaan, miten he viestivät. Hän kysyi paikalle kokoontuneilta kielipalvelualan ammattilaisilta, kommunikoimmeko oikeasti niin, että viestimme välittyy vastaanottajalle kuten haluaisimme. Puhumme monia eri kieliä, mutta puhummeko ihmistä? Torkki muistuttaa, että vaikka teknologia kehittyy huimaa vauhtia, viestinnässä on aina mukana myös yksi laite, jonka tuotekehitys päättyi noin 100 000 vuotta sitten. Nimittäin aivot. Käytämme päivittäin viestiessämme valtavia määriä abstraktioita, mikä vaatii aivoilta huipputehokasta raksutusta.

Ammattijargonin runsas viljely aiheuttaa tilanteita, joissa viesti ei mene vastaanottajalle täysin perille. Lääkäriltä saatu diagnoosi voi olla hämmentävää luettavaa, jos sanasto ei ole hallussa. Torkki havainnollistaa tilannetta myös esimerkillä nykypäivän koulumaailmasta: Eräs luokanopettaja oli pyytänyt 8-vuotiaita oppilaitaan täyttämään itsearviointilomakkeen. Arvioitavia seikkoja olivat muun muassa ”olen yleisesti kohtelias kaikille” ja ”olen aktiivinen ja positiivinen” – varsin abstrakteja asioita koulupolkunsa juuri aloittaneelle. Rasteja lomakkeeseen oli piirretty sinne tänne, ja alareunassa luki 8-vuotiaan hataralla käsialalla: ”Haulan opipia matematiikaa”. Torkki peräänkuulutti, millainen sairaus yhteiskunnassa on, jos jo alakoulun opettajan ja oppilaan välillä on tällainen kuilu. Tilannetta on hyvä pohtia myös yritysviestinnän kannalta. Toimiiko viestintä halutulla tavalla, kun se on kuorrutettu vaikeasti aukeavalla ammattisanastolla vai kun viesti on purettu selkeisiin osiin, joita ymmärtääkseen lukijan ei tarvitse olla alan tohtorikoulutettava?  

 

65 sanaa, muuta sitten ei tarvitakaan

Torkki esitti mielenkiintoisen teorian universaaleista alkusanoista (Natural Semantic Metalanguage, NSM). Teorian mukaan kaikkien häilyvien sanojen keskellä on 65 universaalia alkusanaa, jotka löytyvät kaikista kielistä ja joiden merkitys ei muutu. Konferenssiin saapuneet kielitieteilijät, allekirjoittanut mukaan lukien, höristivät korviaan. ”Eikä siinä kaikki”, Torkki jatkoi. ”Näillä 65 sanalla voi ilmaista kaikki muut kielen sanat ja merkitykset.” Yleisö heräsi kiivaasti pohtimaan, mitä nämä sanat olisivat. Ehdotuksiksi nousi sanoja kuten äiti, tuli, vesi, taivas. Pieleen meni.

Näiden 65 alkusanan joukkoon kuuluu muun muassa seuraavia sanoja:

  • ajanmääreitä, mm. nyt, ennen, jälkeen, jonkin aikaa
  • paikanmääreitä, mm. tässä, missä, päällä, alla
  • syitä ja seurauksia ilmaisevia sanoja, mm. miksi, koska, näin, ei, älä, ehkä
  • persoonapronomineja, mm. minä, me, sinä, te, joku, mikä
  • adjektiiveja, mm. iso, pieni, hyvä, paha, tosi
  • verbejä, mm. ajatella, nähdä, kuulla, sanoa, tehdä, tapahtua, voida, elää, kuolla
  • määränilmauksia, mm. yksi, eräs, kaksi, muutama, paljon, vähän.

Teoria on kieltämättä inspiroiva! Esimerkiksi sanat kuten täytyä, oikea, väärä tai anteeksi loistavat poissaolollaan. Lista kenties paljastaa, mikä meidän ajattelussamme on kaikista vanhinta kerrostumaa. Monien käyttämiemme sanojen merkitykset ovat hyvin häilyviä ja epämääräisiä. Sinänsä yksinkertainen lause, kuten ”minä luotan sinuun”, voi taipua sekä puhujalla että kuulijalla hyvin moneen eri merkitykseen. NSM-teoria antaa viestintää työkseen tekevälle aihetta herkulliseen pohdintaan.

Torkki nosti puheessaan esiin selkokielen tarpeellisuuden ja hyödyt. Suomessa arvioidaan olevan 650 000 selkokielen tarpeessa olevaa tai siitä hyötyvää henkilöä. Siis noin Helsingin asukasluvun verran. Kapulakielisyys ja abstrakteilla käsitteillä kommunikointi tekevät toistemme ymmärtämisen hankalaksi. Voisimmeko siis puhua konkreettisemmin, käyttäen tarinoita abstraktioiden sijaan? Aina se ei onnistu, ja ammattisanastolla onkin tarkoitus ilmaista asiat ytimekkäästi ja lyhyesti. Nykyään viestinnässä apunamme on liikkuva kuva, emmekä ole enää kirjoitettuun tekstiin sidottuja. Selkokielisyys tulisi kuitenkin huomioida yhtä lailla videomateriaalia tehdessä. Selkovideokaan ei nimittäin ole itsestäänselvyys.

 

Yrittäjän päivänä 5. syyskuuta pidetyn #KIELI2019-konferenssin teemana oli tänä vuonna ”KIELIBISNES – BISNESTÄ KIELESTÄ”. Tapahtumassa puhui myös Kim Väisänen, jonka sijoitusvinkit voit lukea täältä.