Katja Virtanen

Katja Virtanen

Laulun lokalisointi: Aikuinen nainen vai hemmetin kevät?

asiakaskokemus, kääntäjä, kääntäjä ja kääntäminen, kieli, vaativa käännös, käännös, kääntäminen, kielikoutsicrew, lokalisointi

En ole koskaan kääntänyt yhdenkään laulun sanoja, vaikka olen kääntänyt useita tekstejä ja kieliä. Todennäköisesti en onnistuisi laulujen kääntäjänä mitenkään hyvin, vaikka hoilotankin lempibiisejäni yksin autoillessani. En ole nimittäin kovinkaan musikaalinen.

Laulutekstien käännösten on oltava yhtä laulettavia kuin alkuperäisten sanoitusten. Laulun sanoja ei voi kääntää kirjaimellisesti tai sävelestä irrallisina. Käännöksessä on huomioitava rytmi ja sanojen keskinäinen sointuvuus. Jos laulun haluaa kuulostavan hyvältä myös toisella kielellä, ei voi takertua alkuperäisten sanojen merkitykseen. Alkuperäisen tarinan soisi kuitenkin välittyvän käännöksestä, sillä muuten ei ole kyse enää käännöksestä, vaan mukaansatempaavan melodian lainaamisesta.

Melodioita lainataan ja laulutekstejä käännetään jatkuvasti. Se on yleistä varsinkin valtakielten välillä. Myös suomeksi on käännetty hurja määrä kappaleita. Harva edes tietää, että Katri Helenan Finnhits-klassikko Vasten auringon siltaa on alun perin italialainen hitti nimeltä Alle porte del sole (suora käännös: ”Auringon ovelle”). Kuten myös Paula Koivuniemen Aikuinen nainen, jonka alkuperäisversio Maledetta primavera (suora käännös: ”Hemmetin kevät”) kuultiin San Remon musiikkifestivaaleilla vuonna 1981. Silti olisi pyhäinhäväistys väittää, että nämä kappaleet ovat jotain muuta kuin suomi-iskelmän suurimpia helmiä.

Kun tekstiä ei enää tunnista käännökseksi, voi lokalisointia pitää onnistuneena. Lähdeteksti on silloin ”kotoutettu” niin, että laulun kulttuurisidonnaiset ilmaisut on korvattu kohdekulttuurille ja -kielelle tyypillisillä piirteillä. Esimerkki laulun täydellisestä lokalisoinnista on mielestäni edesmenneen Kari Tapion suomeksi levyttämä Olen suomalainen. Jos vertaat sen sanoja Toto Cutugnon alkuperäiskappaleeseen L’italiano, ymmärrät, mitä laulun lokalisoiminen tai lokalisointi ylipäänsä tarkoittaa.

Lokalisoitujen finnhitsien aika on jo ohi. Globalisaation ja suoratoistopalvelujen myötä muunmaalaisia renkutuksia kuunnellaan nykyisin sujuvasti eri kielillä ja niiden virallisia käännösversioita kuulee suomeksi enää harvoin. Oikeastaan voi olla hyväkin, että joidenkin laulujen sanat jäävät suomentamatta ja keskitytään vauvasta vaariin vain tanssiliikkeiden opetteluun. Tähän kategoriaan voisi laskea espanjalaisen Los del Ríon 1990-luvun massahitin Macarenan. Kappale kertoo Macarena-nimisestä naisesta, joka pettää armeijassa olevaa Vitorino-nimistä poikaystäväänsä kahden ystävänsä kanssa. Puhumattakaan kaikkien aikojen striimatuimmasta kappaleesta, viime kesän superhitistä Luis Fonsin Despacitosta, jonka lokalisoidun version kuuntelulle pitäisi asettaa ikäraja.

Innolla odotan keväällä 2018 suomenkielisen ensi-iltansa saavaa Mamma Mia -musikaalia. Musikaalin 22 ABBA-hitin kääntäjä on nimittäin suosikkiartistini, monilahjakuus Paula Vesala. Koska Vesalan ABBA-suomennoksia ei julkaista erikseen äänitteinä, ne kuullakseen on mentävä paikan päälle. Onneksi pääsen tekemään lingvististä vertailua jo ensi-iltaan!

Vaikka itse en käännäkään lauluja, jotkut käännöstoimisto Delinguan kääntäjistä hallitsevat myös laulujen kääntämisen. Yksi käännösnäytteistämme on Suomen ensimmäinen maakuntalaulu Savolaisen laulu, josta Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakuntien liitot tuottivat yhteisenä Suomi 100 -tekona englanninkielisen version nimeltä Savo’s Song. Sen sanojen myötä:

Hyvää itsenäisyyden juhlavuotta meiltä delingualaisilta!