Taina Ikola

Taina Ikola

Kulttuurierot viestinnässä ovat asioimistulkkien arkipäivää

tulkki ja tulkkaus

Asioimistulkit kohtaavat työssään päivittäin suomalaisten viranomaisten ja toisista kulttuureista saapuneiden ihmisten vuorovaikutustilanteita. Missä suurimmat kulttuurierot viestinnässä tulevat esille ja mitä vieraasta kulttuurista tulleiden kanssa työskentelevän olisi hyvä ottaa huomioon? Haastattelimme soranin, persian ja darin asioimistulkkia Aziz Sheikhania, joka on toiminut alalla jo lähes 15 vuotta. 

 

1. Oletko kohdannut kulttuurieroja tulkkaustilanteissa? Jos olet, niin millaisia?

Aziz: Olen kohdannut erilaisia kulttuurieroja toimiessani tulkkina, kääntäjänä, kouluttajana ja toimittajana. Tulkin työssä kulttuurierot kuitenkin ilmenevät korostetusti. Tulkkaustilanteeseen vaikuttavat suuresti tulkattavien kokemukset, tiedot, taidot ja koulutus sekä myös tulkkauksen aihealue ja luonne. Kulttuurit ovat erilaisia, ja jokainen meistä on enemmän tai vähemmän sisäistänyt omakseen tiettyjä kulttuuriarvoja ja käyttäytymiskoodeja.

Tulkin työssä olen kohdannut monenlaisia kulttuurieroja muun muassa sanallisessa ja sanattomassa ilmaisussa, tunteiden hallinnassa, tulkattavien avoimuudessa ja siinä, miten eri asiat ja käsitteet ymmärretään. Suomen viranomaiset ja tulkattavat ovat erilaisia, ja heidän asenteensa, kokemuksensa, tietonsa ja monet muut tekijät voivat vaikuttaa asioimistulkkaukseen joko positiivisesti tai negatiivisesti.

Myös suomalainen yhteiskunta, kulttuuri ja työkehys eroavat maahanmuuttajien vastaavista. Suomalaisen yhteiskunnan rakenne, sijainti ja valtion luonne voivatkin tuottaa haasteita alkuvaiheessa turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille. Aikakäsite ja sen tärkeys, yhteisöllisyyden puute, kasvatuskulttuuri, puheen tai tekstin tuottamisperinne, oma rooli, pukeutuminen, ongelmien ratkaisu ja kuvailu näkyvät tulkkauksen eri tilanteissa. Esimerkiksi miten viranomainen ja maahanmuuttaja-asiakas vastaanottavat tulkin ja mitä he häneltä odottavat? Kuinka ja millä tasolla tulkattavien taustat ja odotukset eroavat toisistaan kulttuurieroista ja arvomaailmasta johtuen?

Tulkki voi vähentää kulttuurieroja taitavasti molempien kulttuuripiirteiden tuntemuksella ja kielten hallitsemisella. Itse asiassa tulkin esiintyminen ja tulkkaaminen on ratkaiseva tekijä kulttuurierojen vuorovaikutuksessa tulkkauksen aikana. Tulkin tehtävä ja rooli on selvä, täten hänen tulee hienovaraisesti ja taitavasti olla viestinnän välittäjänä kahden tahon välillä.

 

2. Onko suomalaisten ja maahanmuuttajakielten verbaalisessa ja nonverbaalisessa viestinnässä eroja?

Aziz: Tietenkin kielten ja kulttuurien välillä on olemassa eroja. Kieli ja kulttuuri ovat sidonnaisia asioita ja niitä voi käsitellä ja ymmärtää historian, ympäristön sekä ajan hengen näkökulmasta. Esimerkiksi suomen kieli on sidonnainen suomalaisuuteen, Suomen historiaan, kulttuuriin, ympäristöön ja uskontoon. Suurten maahanmuuttajakielten luonteet, rakenteet ja sanastot sekä yhteiskunnat poikkeavat merkittävästi Suomen vastaavista. Niinpä myös suomen kielen ja maahanmuuttajakielten verbaalisessa sekä nonverbaalisessa viestinnässä on olemassa monenlaisia eroavaisuuksia.

Suomen kieli on rikas, ja riippumatta sen monimutkaisista sijamuodoista ja pitkistä vokaaleista ja kaksoiskonsonanteista se on täsmäkieli viestinnässä. Suomalaisessa kulttuurissa ja viestinnässä asioiden avaaminen on lyhyttä ja ytimekästä. Monissa muissa kielissä tai kulttuureissa viestintä ei ole niin ytimekästä ja suoraa.  Lisäksi muissa kielissä ei ole joskus suoria vastineita suomen kielien käsitteille ja sanoille. On totta, että suomen kielessä joihinkin muihin kieliin verrattuna puuttuu joitakin sanoja, mutta se ei ole haitannut tätä kieltä. Esimerkiksi kiitos-sanoilla on joissakin kielissä erilaisia synonyymejä ja niitä käytetään erilaisissa tilanteissa, mutta suomen kieli on tässä suhteessa suppea.

 

3. Voitko antaa esimerkin haastavasta tulkkaustilanteesta, jossa kulttuurierolla on iso merkitys?

Aziz: Kulttuurierot ovat enemmän tai vähemmän läsnä ihmisten vuorovaikutuksessa. Viranomaisten, maahanmuuttajien ja myös turvapaikanhakijoiden välillä asioiden hoitamisessa ja käsittelyssä kulttuurierot tulevat esille erilaisissa tilanteissa. Ihmiset käsittelevät asioita, kuten kuolemaa, sairauksia, kiistoja, eroamista ja kielteisten päätösten saamista eri tavalla. Asioiden käsittelyyn ja tilainteisiin suhtautuminen johtuu kulttuurista, arvomaailmasta, uskonnosta, kasvatuksesta, kokemuksesta ja koulutustasosta.

Haastavista tulkkaustilanteista minulla on esimerkkejä laidasta laitaan. Vakavien sairauksien, kielteisten päätösten ja karkotuspäätöksien, surullisten uutisten, perheriitojen, väkivallan ja kidutuksen välittäminen tulkin kautta ovat täynnä haasteita. Asioimistulkki toimii edellä mainituissa tilanteissa viestien välittäjänä. Tulkki kohtaa työssään eri kulttuurien edustajien käyttäytymistä, tunteita, vuorovaikutusta ja vuoropuhelua. Viranomaisten ja asiakkaiden asenne, kokemus, ennakkoluulottomuus, vuoropuhelu ja kuuntelu vaikuttavat suuresti tulkkaukseen.

 

4. Mitä vinkkejä antaisit heille, jotka työskentelevät toisista kulttuureista tulevien kanssa tulkin välityksellä?

Aziz:

  • Kiinnitä huomiota hyvään vastaanottoon, joka antaa toista kulttuuria edustavalle tulkattavalle hyvän mielen.
  • Pidä positiivinen ja avoin asenne, vältä ennakkoluuloja.
  • Pidä puheessasi rauhallinen tahti.
  • Kerro herkistä asioista hienovaraisesti.
  • Ota huomioon läsnäolo- ja puhelintulkkauksien eroavaisuudet. Tunteiden välittyminen ja joidenkin asioiden välittäminen onnistuvat paremmin läsnäolotulkkauksessa.
  • Älä puhu epämääräisesti tai tulkattavien päälle. Se heikentää tulkin keskittymiskykyä ja tulkkauksen laatua.
  • Muista, että elekieli ja katse voivat merkitä paljon juuri Suomeen muuttaneille, koska he keskittyvät silmien, kasvojen ja kokonaisuudessaan elekielen luonteeseen ja viranomaisten käyttäytymiseen.
  • Kerro maahanmuuttajille tulkin puolueettomasta roolista viestin välittäjänä.
  • Joskus tulkin sukupuoli voi olla ratkaiseva asia tulkattavalle. Tämä voi johtua kulttuurieroista, tottumuksesta tai kasvatuksesta, ja se näkyy esimerkiksi lääkintä- ja hoitoalaan, synnytykseen tai opetusalaan liittyvissä asioissa.
  • Hyvien ja osaavien tulkkien käyttäminen tasoittaa kulttuurieroista kumpuvia ongelmia ja haasteita.
  • Luottamuksen luominen ja sen ylläpitäminen helpottavat asioiden käsittelyä ja kehittävät positiivista vuorovaikutusta.
  • Maahanmuuttajien perheasioissa, uskontoon liittyvissä aiheissa sekä sairauksia käsiteltäessä tarvitaan inhimillistä asennetta ja tunteiden ymmärtämistä.

Tarvitsetko asioimistulkkia? Koulutettu ja kokenut tulkki varmistaa tulkkauksen onnistumisen. Lue lisää laadukkaista asioimistulkkauspalveluistamme.