Lotta Kauhanen

Lotta Kauhanen

Käännöstoimiston käänteentekevät vinkit työhyvinvointiin

vinkit, delingualaiset

Vuoden alusta alkaen Delinguassa on panostettu entistä enemmän työhyvinvointiin. Vuosi starttasi niin kutsutulla kevytkvartaalilla, jossa työntekijöillämme on mahdollisuus kohentaa fyysistä hyvinvointiansa personal trainer Marja Juntusen tuella. Tämän ohella on fiksua tarkastella myös henkistä työhyvinvointia ja työssä viihtymistä. Delingualaiset ovat jo pitkään arvostaneet kollegoissaan ennen kaikkea sitä, miten kaikki edistävät hyvää yhteishenkeä. Sitä onkin syytä vaalia, ja nyt haluamme jakaa vinkit, kuinka pidämme hyvää yhteishenkeä yllä pienillä, mutta näkyvillä teoilla. Toisaalta tietotyössä tulee huomioida yhteishengen lisäksi myös oman pään ja aivojen hyvinvointi, jotta työ sujuu jouhevasti.

Kognitiivinen ergonomia huomioon

Kognitiivinen ergonomia on noussut puheenaiheeksi tietotyön lisääntyessä. Yhtä lailla kuin työpöytä ja näyttö tulee olla asennettu ergonomisesti oikein, myös aivotyön edellytyksiin tulisi kiinnittää huomiota. Kun suurimman osan fyysisestä työstä tekevät koneet ja robotit, ovat aivotyö ja sen kuormittavuus korostuneet entisestään luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja vaativissa asiantuntijatehtävissä. Hyvä suunnittelu auttaa tässäkin.

Työterveyslaitoksen tutkija Virpi Kalakoski vertaa aivotyön suunnittelua juuri fyysisen työn suunnitteluun. ”Kysymys on ihan samanlaisista asioista kuin fyysisten rajoitusten kohdalla. Meillä on korkeintaan kaksi kättä, ja sen mukaan pitää työ suunnitella. Vastaavasti ihmisen kyvyssä käsitellä tietoja on rajoituksia. Nämä pitää ottaa huomioon työn suunnittelussa, jotta työ on sujuvaa.” Sujuvan työn esteet, kuten keskeytykset tai epäselvät ohjeet ja muut tietoon liittyvät epäselvyydet, kuormittavat aivoja turhaan.

Työterveyslaitoksen aivokuormabarometrin äänestyksessä yleisin ongelma työssä liittyi tietotulvaan. Noin 46 % vastanneista koki, että viestien, tiedon ja muistettavien asioiden kaaokseen tulisi saada järjestystä, koska olennaiset asiat hukkuvat ja työskentely takkuaa.

Toisaalta omaan aivotyöhön voi itsekin vaikuttaa esimerkiksi sillä, mitä tekee aamulla ennen työpäivää. Ei ole samantekevää, tarttuuko aamulla ensimmäisenä puhelimeen selatakseen läpi somekanavat ja päivän uutiset vai antaako aivoille aikaa herätä ilman ylimääräistä tietokuormitusta. Etenkin luovuutta ja keskittymistä vaativat tehtävät on hyvä hoitaa silloin, kun aivot eivät ole vielä kuormittuneet päivän tietotulvasta. Sähköposti ja pikaviestin kannattaa avata vasta sen jälkeen, kun ajattelua vaativan kirjoitustyön on saanut valmiiksi.

Hyvä kiertoon

Tunnetusti työpaikan hyvä yhteishenki ja työssä viihtyminen auttavat jaksamaan kiperissäkin tilanteissa. Esimerkiksi pienet naurutauot ja yhteiset vitsit keventävät työpäivän kuormitusta huomattavasti. Etteivät hyvät jutut ja kiitokset jäisi vain epävirallisten jutustelujen varaan, olemme jo yli vuoden ajan kokoontuneet joka perjantai-iltapäivä yhteiseen kahvihetkeen. Tapana on, että viikon aikana onnistumiset, ilot ja kiitokset kirjataan anonyymisti tarralapuille ”positiivisuuden seinälle”. Olipa kyseessä pieni tai suuri onnistuminen, venyminen tai kaverin piristäminen, nämä annetaan ilmi ja laput luetaan perjantai-iltapäivisin ääneen koko tiimille. Näin työkaverit voivat matalalla kynnyksellä kiittää ja muistaa toisiaan. Positiivinen perjantai, leikkisämmin PoPe, on jo vakiintunut osa delingualaisuutta.

Lisäksi aloitimme tammikuussa Kehu kollegaa! -kampanjan, jossa jaamme kehuja työkavereista LinkedIn-sivuillamme. Mikäs sen mukavampaa kuin kertoa onnistumisista myös työyhteisön ulkopuolelle ja näin laittaa hyvä laajemminkin kiertoon. Mahtavaa olisi, jos työyhteisöissä jaettaisiin hyväksi havaitut vinkit, liittyivätpä ne sitten ruokaohjeisiin, oman työn organisointiin tai hyviin myyntisloganeihin.