Katja Virtanen

Katja Virtanen

Eikö käännöspalveluissa ole seksiä?

käännöstoimisto, palvelu

Kauppalehti nosti viime vuoden lopussa käännös- ja tulkkauspalvelut yhdeksi kasvuaan eniten kiihdyttäneistä toimialoista. Siitä huolimatta kielipalvelut ei ole toimialana juurikaan kasvattanut seksikkyyttään eikä esimerkiksi Suomen kielipalveluyritykset (SKY) ry:n äskettäin teettämän markkinatutkimuksen tulosten julkistaminen #KIELI2018-konferenssissa kiinnostanut yhtäkään median edustajaa.

On vaikeaa ymmärtää, miksi.

Kenties kehnot harrastelijakäännökset ja asiakkaiden oma hyvä kielitaito ovat omiaan laskemaan alan ammattilaisten arvostusta, mutta miksi edes yli 35 prosentin sijoitetun pääoman tuotto tai alan tarjoamat lähes rajattomat kansainvälistymismahdollisuudet eivät saa palstatilaa? Onko mielikuva käännösalasta pölyttynyt vai mielletäänkö kielipalvelut aina vain kopiopalveluiden kaltaisiksi tylsiksi tukipalveluiksi?

 

Katse kielipalveluihin

Kielipalvelualaa kannattaa seurata lähivuosina. Siitä huolimatta, että maailmantalouden kasvun ennustetaan heikkenevän, tutkimus povaa kielipalvelualan saavuttavan Suomessa jopa 200 miljoonan kokonaisliikevaihdon vuoteen 2020 mennessä. Kielipalveluyritysten kasvua kirittävät etenkin lakisääteiset kielipalvelut, yritysten kansainvälistyminen ja digitalisaatio.

Teknologian ja tekoälyn mahdollisuudet kielipalvelualalla saattavat yhä olla maallikoille hämärän peitossa. Vanhakantaisimmat kuvittelevat kääntäjien pläräävän edelleen sanakirjoja, uskaliaimmat mieltävät kieliteknologian Google-kääntimeksi. 

Todellisuudessa kielipalveluyritykset ovat nykyisin hyvinkin teknologiaintensiivisiä ja tarjolla on laajasti erilaisia sovelluksia, rajapintoja ja konnektoreita, joilla muun muassa parannetaan käännösten laatua, helpotetaan kielipalvelujen tilausprosessia ja nopeutetaan palvelujen saatavuutta. Vain taivas on rajana uusille alan sovelluksille.

 

Ala, jolla naiset rokkaavat

Kielipalvelut on toimialana erittäin naisystävällinen. Maailmanlaajuisesti kaksi kolmasosaa alalla työskentelevistä on naisia. Naisia on enemmän kuin miehiä kaikissa kielipalvelualan töissä kääntäjistä vaativia teknisiä projekteja hoitaviin lokalisointipäällikköihin. Kielipalveluala on myös huomattavan tasa-arvoinen. Palkkakuilu miesten ja naisten välillä on kielipalvelualalla huomattavasti muita aloja pienempi. Suomessa naisten ja miesten välinen palkkaero on yksityisen sektorin kieliasiantuntijatehtävissä vain 7 %.

Kielipalvelualalla naiset päihittävät miehet myös johtotehtävissä: Common Sense Advisoryn viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan naisten johtamien kielipalveluyritysten liikevaihto työntekijää kohden on 37 % suurempi kuin miesten johtamien kielipalveluyritysten.

  

Sankariyrittäjien ala

Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan lähes 1 300 kielipalveluyritystä. Valtaosaa niistä luotsaa yrittäjä, useimmiten yksin. Jos yksi Suomen nopeimmin kasvavista, teknologiaintensiivisimmistä ja naisystävällisimmistä aloista ei muuten herätä tunteita, kehotan kuitenkin nostamaan hattua näille oman elämänsä sankareille. Kovassa kilpailussa eteenpäin porskuttaminen sanaperusteisella ansaintamallilla on vähintäänkin start up- tai kasvuyrittämiseen verrattavissa olevaa itsensä likoon laittamista joka ikinen päivä. Usein myös iltaisin ja viikonloppuisin, joskus myös loma-ajoista tinkien.

Olen itse onnistunut kasvattamaan yhden naisen yritykseni yhdeksi Suomen suurimmista kielipalveluyrityksistä. Taival ei ole ollut helppo, mutta ei kovin kuoppainenkaan. Teknologia, osaavat kollegat ja oma määrätietoisuus ovat auttaneet suuresti. Olisinko onnistunut jollakin toisella alalla? Ehkä. Olisiko jokin toinen ala ollut yhtä kiinnostava kuin kielipalvelut? Tuskin.